Meiltä menee kylään saapuessa jonkin aikaa tajuta, miten hienoon paikkaan olemme tulleet. Tien laidassa on parhaat päivänsä nähnyt huoltoasema. Näköpiirissä ei ole lumihuippuisia vuoria. Mikään ei varsinaisesti häikäise.

Jos Alpeilla kaipaa jotain ”ei niin tunnettua”, kannattaa mennä Vanoisen kansallispuistoon ja Pralognanin kylään (1208 m) Ranskassa.

Etsimme majapaikkaamme pienen kylän laitamilla. Vastaan tulee navetta ja heinäpaaleja, lanta haisee. Vuoret kohoavat kellastuneiden heinäpeltojen takana. Tunnelma on maanläheinen ja seisahtunut.

Kylä on rauhan ja kauneuden tyyssija, vaeltajan paratiisi.

Pralognan La Vanoise. Kuva: Tuomas Hyytinen

Pralognan La Vanoise. Kuvat: Tuomas Hyytinen

Pralognan tarkoittaa paikallisella Savoien murteella ”kaukana olevaa maata”. Se kertoo ajoista, jolloin kylä oli vaikeakulkuisen matkan päässä.Nykyisin Pralognan on vain reilun 100 kilometrin ja parin tunnin ajomatkan päässä maailmankuulusta Chamonix´sta. Lähiseudulla ovat hohdokkaat laskettelukeskukset Courchevel ja Meribel. Pralognan on kuitenkin säilyttänyt luonteensa paikkana ”maailman ääressä”.

Vaikka Pralognan on vanha ja tunnettu matkailukohde, 700 asukkaan kylä on silti eräänlainen ranskalaisten salaisuus.  Emme kuule juuri muuta kuin ranskaa, ravintoloissa on selviydyttävä ranskankielisillä ruokalistoilla.

Istumme illalla huoneemme terassilla kylän laidalla. Täällä olemme turvassa vuorten keskellä.  Lehmänkellot kalahtavat ja lammas määkäisee. Näköpiirissä ei ole jotain koko maailman tuntemaa vuorta, turistibusseja, viiden tähden hotelleja, gourmet-ravintoloita.

Täällä onkin selvästi halvempaa kuin tunnetuimmissa alppikohteissa. Huone Chalet Rum Doodle -aamiaismajoituksessa maksaa vain 68 euroa yöltä heinäkuussa 2017. Sen edullisemmin emme ole Alpeilla majoittuneet. Ranska ja Itävalta ovat ylipäätään selvästi edullisempia kuin Sveitsi.

Chalet Rum Doodle. Kuva: Tuomas Hyytinen

Chalet Rum Doodle. Kuvat: Tuomas Hyytinen

Huoneemme on kaunis ja viihtyisä. Puulattia ja puiset huonekalut luovat lämmintä alkuperäistä tunnelmaa. Ensimmäisen kerroksen huoneessamme on mukava terassi. Vuoristonäköala on osin rakennusten peittämä – mutta kaiken kaikkiaan – tällä hinnalla Alpeilta on vaikea löytää parempaa majoitusta.

Aamiaisen syömme yhdessä majapaikkaa pitävän ranskalais-englantilaisen perheen kanssa. Yksinkertainen aamupala nautitaan kauniin värikkäistä astioista. Tarjolla on muun muassa perheen itsetekemiä jugurttia ja hilloja sekä tuorepuristettua appelsiinimehua.

Haemme tavanomaiset vaelluseväämme supermarketista: tuoretta patonkia, pala juustoa ja muutama sivu häränleikettä. Meillä on mukana retkikeitin, jolla tapaamme laittaa ruokaa kirkkaan vuoristopuron äärellä.

Puro löytyy tällä kertaa Chavieren laaksosta, joka on noin viiden kilometrin päässä Pralognanin kylästä. Huokauksia herättävän laakson läpi virtaa Dovron-joki. Sen kuohuvaan, jääkylmään veteen on virkistävää pulahtaa helteisen vaelluksen jälkeen.

Kiintopisteenä Chavieren laaksosta lähtevillä vaelluksilla voi pitää Refuge de la Roche -vuoristomajaa. Siitä voi edetä pitemmälle tai lyhyemmälle vaellukselle avarissa alppimaisemissa. Täällä kohtaa varmasti ainakin lehmiä, sillä seutu on Pralognanin kesälaidunmaata.

Pralognan La Vanoise, Chavieren laakso. Kuva: Tuomas Hyytinen

Dovron-joki, Chavieren laakso. Kuva: Tuomas Hyytinen

Refuge de la Roche -vuoristomajalla. Kuva: Tuomas Hyytinen

Seuraavana aamuna on edessä Pralognanin suosituin, koko päivän vaellusreitti Col de la Vanoisen (2517 m) vuoristosolaan. Hissi nousee kylän keskeltä Mont Bochor -vuorelle (2023 m), josta on satumainen näköala alas kylään ja laaksoon.

Col de la Vanoisen reitti on vaivaton Refuge des Barmettes -majalle saakka. Siitä matka jatkuu ensin vanhaa kauppatietä, kiviaitojen reunustamaa muulipolkua, nousee sitten jyrkemmin ja käy rankaksi kuumassa säässä.

Lac des Vaches -järvi ei tarjoa virkistystä, sillä se on kuivunut kuumana kesänä lähes täysin. Sen poikki kuljetaan laattakiviä pitkin.  Ylempänä Lac Long -järvessä voi uida. Uiminen vuoristojärvissä ei ole alppivaeltajien keskuudessa tavallista. Sitä voi silti suositella, varsinkin jos on harrastanut avantouintia.

Ennen kuin lähdemme alaspäin, nautimme Col de la Vanoisen majalla vaeltajien herkkua, gulassikeittoa. 

Refuge des Barmettes -vuoristomaja. Kuva: Mila Hyytinen

Muulipolku alkaa Refuge des Barmettes -majalta. Kuva: Tuomas Hyytinen

Col de la Vanoisen maja. Kuva: Tuomas Hyytinen

Kävimme La Vanoisen kansallispuistossa ensimmäisen kerran kesällä 2015. Silloin majoituimme Champagnyn kylään Michelinin French Alps -matkaoppaan suositusten perusteella. Saimme opetuksen, että matkaoppaiden arvioihin ei kannata liiaksi luottaa.

Paikan päällä huomasimme, että Michelin-opas oli antanut aiheetta paremmat suositukset Champagnyn kylälle.  Meidän suosikkimme on Pralognan. Se on Champagnya elävämpi ja viihtyisämpi kylä, ja siellä on hienommat maisemat ja vaellusreitit.

Champagnyssa kannattaa tehdä päivän vaellus Col du Palet´lle (2658 m). Reitille pääsee Laissonayn kylästä. Sen lähellä on elämys syödä Chalet Refuge de Bois -ravintolassa. Savoien alueen ruokia tarjoava ravintola on sisutettu tyylikkäästi vanhalla alppirekvisiitalla.